Sisältöstrategia kaiken taustalla – [Lataa sisältömarkkinoinnin opas]

Ei ole välttämättä yksiselitteistä ja ainoaa oikeaa tapaa tehdä yritykselle sisältöstrategia. Sellaisen toteuttaminen kuitenkin kannattaa, sillä se luo ikään kuin moottorin kaikelle sisältöjen tekemiselle. Sitä hyödyntämällä sisältömarkkinoinnin tekeminen on käytännössä helpompaa.

Onnistuneen sisältöstrategian tulisi aina nojata yrityksen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin, eikä sitä kannata tehdä irrallisena ja päämäärättömänä palana yrityksen toiminnassa. Puhumattakaan siitä, että se tehtäisiin siksi, että halutaan olla trendikkäitä. Hyvin tehdyn sisältöstrategian tunnistaa siitä, että sen taustalla on yrityksen konkreettiset bisnestavoitteet ja strategia on pohdittu huolellisesti.

Sisältöstrategia on siis käytännön tekemisen taustalla esimerkiksi digitaalisessa markkinoinnissa ja ohjaa konkreettista arjen toimintaa. Eli jos yritys julkaisee vaikkapa kahden viikon välein blogikirjoituksen, tulisi näiden blogisisältöjen perustua sisältöstrategiaan. Sama tilanne yrityksen omien verkkosivujen kohdalla – niiden rakenne, visuaalinen ilme ja sisällöt kannattaa suunnitella sisältöstrategian mukaisiksi. Näin on myös esimerkiksi videomarkkinoinnin ja sosiaalisen median kanavien sisältöjen kanssa. Kanavasta ja formaatista riippumatta sisällön taustalla on näin ollen aina mietitty strategia.

Kun viestinnän taustalla on liiketoiminnalliset päämäärät ja sisältöstrategia tukeutuu niihin, itse sisältöjen tekeminen ja julkaiseminen on sisältömarkkinointia parhaimmillaan.

Sisältöstrategia pitää sisällään seuraavat asiat:

  • Tavoitteet (mitä erilaisilla sisällöillä halutaan saavuttaa)

  • Kohderyhmät (keitä sisällöillä halutaan tavoittaa)

  • Kanavat ja teknologiat (mitä kanavia ja teknologioita sisällöissä hyödynnetään)

  • Sisältösuunnitelma (sisältöjen teemat/aiheet)

  • Julkaisukalenteri (aikataulutus eri sisällöille)

  • Mittarit ja analysointi (määritetään mittarit, joilla sisältöjen onnistumista seurataan ja analysoidaan)

1. Tavoitteet

Yrityksen liiketoiminnallinen tavoite voi olla vaikkapa myynnin kasvattaminen, silloin sisältöstrategia tulisi suunnitella niin, että se tukee tätä tavoitetta. Toisella yrityksellä päämäärä voi olla asiakaspalvelun parantaminen – tällöin sisältöstrategia täytyy miettiä tästä näkökulmasta. Tulisi myös pohtia, millä aikajänteellä omiin tavoitteisiin halutaan päästä. Pari kuukautta on todennäköisesti liian lyhyt aika, mutta puolen vuoden jänteellä voi odottaakin jo jotakin tapahtuvaksi. Vuodessa tulokset voivat olla merkittäviäkin.

2. Kohderyhmät

Kohderyhmäajattelu on aivan keskeinen sisältöstrategian elementti. Mitkä ovat oman liiketoiminnan kannalta tärkeimmät ihmiset, joita sisällöillä halutaan tavoittaa. Kohderyhmiä voi olla useampia. Mitä tarkemmin kohderyhmät on mietitty, sen selkeämpää sisältöjen tekeminen on. Esimerkiksi verkkokaupasta kerran ostaneelle asiakkaalle viestin tulisi olla erilainen kuin sellaiselle, joka ei ole vielä tehnyt ensimmäistä hankintaa – markkinoinnin automaatiossa ostopolun suunnittelu kohderyhmittäin ja yksilöityjen sisältöjen tekeminen asiakkaille voidaan viedä hyvinkin pitkälle.

3. Kanavat ja teknologiat

Kun kohderyhmä tai -ryhmät on mietitty, on kartoitettava sitä, missä kanavissa he liikkuvat. On myös ajateltava, mitä teknologioita käytetään, jotta heidät tavoitetaan. Eli jos kohderyhmä on aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, kannattaa panostaa näihin kanaviin ja teknologioihin. Tämän päivän kuluttajat ovat tottuneet käyttämään erilaisia kanavia ja teknologioita, joten on mietittävä ne oman toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmät.

4. Sisältösuunnitelma

Sisältösuunnitelma auttaa luomaan puitteet sille, millaisia sisältöjä tehdään. Nekin kannattaa suunnitella kohderyhmittäin. Sisältösuunnitelmaan voi miettiä sisältöjen teemat ja aiheet pääpiirteittäin, mutta sen ei tarvitse sisältää välttämättä esimerkiksi yksittäisen blogikirjoituksen tai somepostauksen sisältöä yksityiskohtaisesti. Pikemminkin sisältösuunnitelmassa voi olla blogikirjoitusten, somepostausten ja videomarkkinoinnin aiheet vaikka viikko- tai kuukausitasolla. Tekemistä ei kannata rajoittaa liiaksi, vaan ihmisten luovuudellekin kannattaa jättää tilaa. Sitä paitsi tilanne voi elää ja olosuhteet muuttua, joten liiaksi detalji-edellä mietitty suunnitelma voi osoittautua käytännössä jähmeäksi toteuttaa. Suunnitelman tulisi näin ollen palvella vain käytännön tekemistä helpottavana työkaluna.

5. Julkaisukalenteri

Julkaisukalenterin tekeminen on sisältöjen aikatauluttamista esimerkiksi päivä-, viikko- tai kuukausitasolla. Sellaisen voi tehdä vaikka kolmeksi kuukaudeksi tai vuodeksi eteenpäin. Julkaisukalenteria seuraamalla on näin ollen kätevä toteuttaa sisältöjen tekemistä ja jakelua. Julkaisukalenterissa voi olla blogikirjoitusten tai videosisältöjen aikataulu, jota seuraamalla sisällöt tulee systemaattisesti tehtyä ja julkaistua.

6. Mittarit ja analysointi

Sisältöstrategiaan on tärkeä sisällyttää myös mittarit, joiden kautta sisältöjen tekemisen eli sisältömarkkinoinnin onnistumista mitataan. Keskeisintä tässä on konversioseuranta eli ovatko julkaissut sisällöt johtaneet tuloksiin tai toimenpiteisiin. Esimerkki: voi seurata sitä, johtavatko blogikirjoitukset tarjouspyyntöjen lisääntymiseen tai tuotteiden ja palvelujen ostamiseen verkkokaupassa. Tai lisääntyykö tilaajien ja seuraajien lukumäärä vaikka YouTubessa sekä Facebookissa ja Instagramissa.

Strategiasta käytäntöön

Jotta saisit vietyä strategian myös käytäntöön, olemme koonneet sisältömarkkinoinnin oppaan: opettamaan, tarjoamaan uusia näkökulmia ja innostamaan sisältömarkkinoinnista kiinnostuneita tai jo kokeneita konkareita.


Kirjoittaja: Teemu Kytövuori, Content Marketing Specialist / Digimoguli Oy

Teemu on markkinointiviestinnän ammattilainen ja kokenut sisältöjen suunnittelija. Hän on erikoistunut monikanavaiseen sisällöntuotantoon. Teemulla on liki kymmenen vuoden mainostoimistotausta copywritingin eli teksti- ja sisältösuunnittelun parissa.